sunnuntai 21. helmikuuta 2016
lauantai 20. helmikuuta 2016
Illanistujaiset + muuta asiaa
Long time no see! Elikkäs, mulla oli 13.2 tälläset illanistujaiset, missä oli mun kolme kaveria meillä herkuttelemassa ja viettämässä aikaa. Yks niistä puuttuu kuvasta, koska toi on otettu seuraavana päivänä ja hän oli jo lähtenyt kotiin. Kuitenkin, oli hauskaa!
Halusin ilmoittaa tämän postauksen ohella, että mun kamerassa ei toimi jostain syystä videokuvaus, joten en saanut koskaan tehtyä sitä videopostausta mitä lupailin, pahoittelen sitä! En oo postannut pitkään aikaan blogiini, koska en ole saanut keksittyä mitä kirjoittaisin, ja kun se miettiminen venyi ja venyi, jäi sitten postailu hetkeksi. Joten, olen päättänyt, että herätän blogini takasin eloon, mutta vain kuvanlogin muodossa. Oon tajunnut, että kirjoittaminen ei ole mun paras ilmaisukeino, valokuvat on. Se on ihanaa, että ootte tykännyt mun kirjoituksistani, ja kommentoinutkin niitä, mutta mä en koe sitä itselleni parhaaksi tavaksi kertoa mun elämästä.
Tähän loppuun haluan vielä kuitenkin kertoa, että mulla menee hyvin, ja mulla on enää 2 sytostaattihoitoa jäljellä. Mitä, vastahan mä tän blogin aloitin, vastasairastuneena! Oon käyny läpi ison leikkauksen, sädehoidot ja vielä sytostaatit päälle.
Rakkautta!
torstai 19. marraskuuta 2015
Anteeksi tauko!
Halusin ilmoittaa, että olen kyllä hengissä vielä, ja teen heti kun mahdollista videopostauksen, jossa kerron viime aikaisista tapahtumista. Tapahtumia on kertynyt sen verran tähän pariin kuukauteen, että taidan kertoa ne ihan suullisesti, ja haluan kokeilla vloggaamista muutenkin. Kuvaan sen mahdollisimman pian.
Jotta tää postaus ei jäis ihan tyngäksi, laitan linkin mun ja Kasmirin haastatteluun, josta puhuin viimeksi täällä!
Jotta tää postaus ei jäis ihan tyngäksi, laitan linkin mun ja Kasmirin haastatteluun, josta puhuin viimeksi täällä!
Rakkautta!
keskiviikko 9. syyskuuta 2015
Jännän äärellä
Siitä onkin aikaa kun oon viimeks kirjotellu, joten kerron tälleen samaan syssyyn viime aikaisia tapahtumia ja uutisia!
Viime hoidoista on jonkin verran aikaa, maanantaina 27.8 menin osastolle ja pääsinkin kotiin keskiviikkona 29.8. Koulussa kävin torstaina pyörähtämässä ja loppuviikko meni kotona ollessa. Seuraavana maanantaina kävin punasolutankkauksessa osastolla, sekä kurkku alkoi tuntua kummalliselta. Tiistaina kurkkukipu olikin niin vahva, ettei syömisestä tullut mitään ja vahvatkaan kipulääkkeet eivät auttaneet=osastoreissun paikka. Siellä otettiin verikokeet, ja niiden pohjalta todettiin, että jään yöksi. Tulehdusarvot olivat koholla ja puolustussolut lamaantuneet. Se reissu vähän venähti ja pääsin sunnuntaina takaisin kotiin.
Mutta ennen kun lähdin sunnuntaina kotiin, kävi jotain yllättävää. Oltiin äidin kanssa aamupäivällä jo kotiinlähtövalmiudessa, kun hoitajat tulivat kysymään meiltä jotain:
"Olis Lasten Hyväksi –tapahtuman hyväntekeväisyysnäytös Tampereella Näsilinnassa perjantaina 9.10 klo 19.00-24.00, johon haluttais sua haastatella videolle ja siinä olis mukana myös Kasmir. Kiinnostaisko sua?"
"Joo, kyl mua kiinnostaa. Millon se ois?"
"Tänään klo 16"
"*hämmentynyt* Ahaa! No kai mä voin joo"
Ja siinä sitten oltiin iltapäivällä, Kasmirin ja Jenni Aholan kanssa, istumassa kahvihuoneessa ja odottelemassa kuvausryhmän saapumista. Juttua kyllä riitti sen verran, ettei haastatteluun meinannut jäädä kysymyksiä... Tosi hyviä tyyppejä, oli kyllä mahtava päivä!
Lupaan linkata haastattelun tänne heti kun se julkastaan!
Kävin tässä tiistaina osastolla (ylläripylläri) magneettikuvauksissa. Sieltä tulleiden kuvien perustella päätettiin, että ens viikon sytostaattihoidot perutaan ja kasvaimen leikkausta aikaistetaan. Kasvain siis piti leikata vasta 19.10, mutta koska sytostaattihoidot ei oo purru kasvaimeen paljoa, niin leikkaus on tärkeämpi tällä hetkellä hoitaa pian. Leikkaus on jo maanantaina 21.9, pidetään peukkuja että se sujuu!
Rakkautta!
Viime hoidoista on jonkin verran aikaa, maanantaina 27.8 menin osastolle ja pääsinkin kotiin keskiviikkona 29.8. Koulussa kävin torstaina pyörähtämässä ja loppuviikko meni kotona ollessa. Seuraavana maanantaina kävin punasolutankkauksessa osastolla, sekä kurkku alkoi tuntua kummalliselta. Tiistaina kurkkukipu olikin niin vahva, ettei syömisestä tullut mitään ja vahvatkaan kipulääkkeet eivät auttaneet=osastoreissun paikka. Siellä otettiin verikokeet, ja niiden pohjalta todettiin, että jään yöksi. Tulehdusarvot olivat koholla ja puolustussolut lamaantuneet. Se reissu vähän venähti ja pääsin sunnuntaina takaisin kotiin.
Mutta ennen kun lähdin sunnuntaina kotiin, kävi jotain yllättävää. Oltiin äidin kanssa aamupäivällä jo kotiinlähtövalmiudessa, kun hoitajat tulivat kysymään meiltä jotain:
"Olis Lasten Hyväksi –tapahtuman hyväntekeväisyysnäytös Tampereella Näsilinnassa perjantaina 9.10 klo 19.00-24.00, johon haluttais sua haastatella videolle ja siinä olis mukana myös Kasmir. Kiinnostaisko sua?"
"Joo, kyl mua kiinnostaa. Millon se ois?"
"Tänään klo 16"
"*hämmentynyt* Ahaa! No kai mä voin joo"
Ja siinä sitten oltiin iltapäivällä, Kasmirin ja Jenni Aholan kanssa, istumassa kahvihuoneessa ja odottelemassa kuvausryhmän saapumista. Juttua kyllä riitti sen verran, ettei haastatteluun meinannut jäädä kysymyksiä... Tosi hyviä tyyppejä, oli kyllä mahtava päivä!
Lupaan linkata haastattelun tänne heti kun se julkastaan!
Kävin tässä tiistaina osastolla (ylläripylläri) magneettikuvauksissa. Sieltä tulleiden kuvien perustella päätettiin, että ens viikon sytostaattihoidot perutaan ja kasvaimen leikkausta aikaistetaan. Kasvain siis piti leikata vasta 19.10, mutta koska sytostaattihoidot ei oo purru kasvaimeen paljoa, niin leikkaus on tärkeämpi tällä hetkellä hoitaa pian. Leikkaus on jo maanantaina 21.9, pidetään peukkuja että se sujuu!
 |
| Minä ja Kasmir Aliaksen ääressä |
keskiviikko 19. elokuuta 2015
Yllärireissu
Kotona jälleen viikon osastoreissulta! Jouduin siis viime viikon keskiviikkona osastolle, koska mun kaikki veriarvot oli ihan alhaalla ja kuumettakin oli vähän noussut. Ei oltais välttämättä ite ymmärretty lähteä ellei olis soitettu osastolta, olin kuitenkin vartti sitten pyöräillyt käymään koululla ja takasin. Pahinta oli varmaan se, että mun suu oli rikki ja syöminen todella vaikeeta sen takia. Ei siinä muu auttanut, kun lähteä taksilla kiitään osastolle. Sain sentään privaattihuoneen (ja -vessan, ah).
No, mitäs osastolla? Letkut kiinni ja antibiootit, nesteet, kipulääkkeet ja punasolut tippumaan ja piikistä pistettiin valkosolujen kasvutekijää. Eka päivä meni aika lailla nukkuessa ja muuten vaan makoillessa. Osastolla olo tuntu kerrankin ihan ookoolta, koska sain lääkkeitä jotka parantaa oloa, eikä vie voimia entisestään, kuten sytostaatit tekee.
Viikonloppu meni kanssa vaan olemiseen, suukivuista kärsimiseen ja Netflixin tuijotteluun. Muutamia sukulaisia ja perhekin kävi viihdyttämässä, mä yritin keskutella parhaani mukaan sen kaiken sössötyksen keskeltä.
Viikko alko sairaalakoulun ynnä muiden merkeissä. Suukin alko olla parempaan päin ja kotiinlähtö lähempänä. Tänään oon ollut vähän pahalla päällä, enkä oikein tiiä miks. Ottaahan se päähän, ettei voi elää niinkun muut ysiluokkalaiset ja kaikki pitää miettiä uusiks. No, toivottavasti jonain päivänä voin lukee tätäkin tekstiä ja huokaista helpotuksesta, että se kaikki on viimeinkin ohi.
Ens maanantaina on kolmannet sytostaattihoidot ja myös viimeiset ennen leikkausta, missä kasvain poistetaan kokonaan! Sitten päätetään, mitä tehdään jatkossa. Jänskäää.
Rakkautta!
No, mitäs osastolla? Letkut kiinni ja antibiootit, nesteet, kipulääkkeet ja punasolut tippumaan ja piikistä pistettiin valkosolujen kasvutekijää. Eka päivä meni aika lailla nukkuessa ja muuten vaan makoillessa. Osastolla olo tuntu kerrankin ihan ookoolta, koska sain lääkkeitä jotka parantaa oloa, eikä vie voimia entisestään, kuten sytostaatit tekee.
Viikonloppu meni kanssa vaan olemiseen, suukivuista kärsimiseen ja Netflixin tuijotteluun. Muutamia sukulaisia ja perhekin kävi viihdyttämässä, mä yritin keskutella parhaani mukaan sen kaiken sössötyksen keskeltä.
Viikko alko sairaalakoulun ynnä muiden merkeissä. Suukin alko olla parempaan päin ja kotiinlähtö lähempänä. Tänään oon ollut vähän pahalla päällä, enkä oikein tiiä miks. Ottaahan se päähän, ettei voi elää niinkun muut ysiluokkalaiset ja kaikki pitää miettiä uusiks. No, toivottavasti jonain päivänä voin lukee tätäkin tekstiä ja huokaista helpotuksesta, että se kaikki on viimeinkin ohi.
Ens maanantaina on kolmannet sytostaattihoidot ja myös viimeiset ennen leikkausta, missä kasvain poistetaan kokonaan! Sitten päätetään, mitä tehdään jatkossa. Jänskäää.
 |
| Ohessa ahkera opiskelija (minä totta kai) kattelemassa äidin tuomia uusia koulukirjoja |
Rakkautta!
maanantai 10. elokuuta 2015
Tapahtumia viikkojen takaa
Pitkästä aikaa! Pitää oikein miettiä, että mitäs kaikkea tässä onkaan tehty viime aikoina. No, mulla oli kahden päivän sytostaattihoidot, jotka alko 3.8. Ne hoidot meni yllättävän hyvin, varsinkin kun tapasin samassa huoneessa hoidoilla olevan Erikan! Meillä oli paljon samankaltasia ajatuksia ja juteltiin yömyöhään (yöhoitajatkin viihdytti meitä, heh).
Keskiviikkona 5.8 pääsin kotiin, ja kotona oon nauttinut olostani. Sain muuten myös Skuxx-vaateyhtiöltä mustan pöllöpaidan ja pari pipoa, kiitos vielä niistä!
Rakkautta!
Keskiviikkona 5.8 pääsin kotiin, ja kotona oon nauttinut olostani. Sain muuten myös Skuxx-vaateyhtiöltä mustan pöllöpaidan ja pari pipoa, kiitos vielä niistä!
Viime viikonloppu sujui melko rauhallisissa tunnelmissa, sunnuntaina kävin mun kaverin rippijuhlissa. Tänään käväsin osastolla hakemassa yhden sytostaattilääkkeen ja lähdettiin siitä sitten takasin kotiin. Huomenna alkaakin sitten ysiluokka! Tosin en vielä pääse kouluun, koska siitä ei olla vielä sovittu kunnolla lääkärien kanssa, mutta sitä odotellessa. Olenhan mäkin silti huomenna ysiluokkalainen, vaikka en koulussa olisi.
Rakkautta!
perjantai 31. heinäkuuta 2015
Shooting yesterday
Halusin vaan jakaa parit kuvat, mitä kävin kuvaileen eilen mun ystävän Milan kanssa, kun olin käymässä mun iskällä Hervannassa. Mila lähtee takasin kotiseuduille Amerikkaan huomenna, joten oli mahtavaa nähdä!
Tää oli musta hauska idea, voitte vertailla kummal on pidempi tukka. :D
Maanantaina takasin osastolle sytostaattihoidoille muutamaks päiväks. Kattoo, miten jaksan sieltä päivitellä mut kyllä te musta kuulette heti kun mahdollista!
Rakkautta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)